Edvin Leonard Laaksonen alunperin Majorin
syntynyt 29.09.1899 Tuusula kuollut 20.02.1979 Loppi
Pari vihitty
Lapset:
Veikko Heimovalta syntynyt 30.11.1925 kuollut 27.10.2007 Hyvinkää
Isäni aivan vauvana äitinsä kanssa. Näköjään jo 20-luvullakin on ollut melko nykyaikaisen näköisiä lastenrattaita.
Isäni aika pienenä nuorimman enonsa Väinön kanssa.
Tässä kuvassa isäni on melko pienenä Hämeenlinnan kasarmilla, jossa perhe myös vähän aikaa asui, sillä se oli isoisäni työnantaja. Edvin työskenteli siellä satulaseppänä ja värvättynä kersanttina. Opetuksen satulasepän ammattiin Edvin sai isäpuoleltaan, jonka omista pojista yksikään ei ryhtynyt tähän ammattiin. Perhe vietti melko kiertelevää elämää, he asuivat Hämeenlinnan lisäksi ainakin Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Helsingissä ja Läyliäisissä. Liitto päättyi kuitenkin pian avioeroon, sillä Edvinillä oli paha alkoholiongelma. Hän yleensä ryyppäsi kaikki rahat, jotka tienasi. Eikä se aina edes aivan riittänyt, sillä hän jopa tiirikoi isäni säästöporsaan, jossa oli muutamia isompiakin setelirahoja, jotka isäni oli saanut sukulaisiltaan. Isoäidilläni oli kuitenkin huonoa tuuria tai mitä lienee, sillä hänen toisellakin miehellänsä oli sama sairaus ja mikäli mahdollista niin vieläkin pahempi.
Näitten tämän ryhmän kuvien ensimmäisessä on kuva tuosta meidän perheen Jokelan talosta sellaisena kuin se oli 40-luvun alussa, jolloin isäni äiti Elin sen osti. Keinu, tikkaat katolle, vasemmalla oleva eteinen ja ikkunat ovat kuvassa aivan samannäköisiä kuin ne olivat vielä 60-luvullakin. Lipputankoa ei enään minun aikanani ollut. Jos katsoo tarkkaan huomaa, että korkealla talon päädyssä on kyltti, jossa lukee pienemmän tekstin alapuolella KAUPPA. Talossa on siis tuohon aikaan ollut Jokelan Riihihaan kauppa, siis aikana jolloin Osuuskaupan Riihihaan sivumyymälää ei vielä ollut.Toisessa isäni on jo varttuneempana äitinsä kanssa tämän saman kotitalonsa pihalla. Tähän meidän Jokelan taloon liittyy sikäli mielenkiintoinen perhehistoria, että sen lisäksi, että isäni vietti siinä nuoruutensa, hän myös asui naimisiin mentyään perheineen, johon minäkin kuuluin, muutaman vuoden talon yläkerrassa. Sitten isoäitini kuoltua muutimme takaisin samaan taloon. Tämän jälkeen oli minun vuoroni asua oman perheeni kanssa muutaman vuoden taas saman talon yläkerrassa. Kolmannessa kuvassa Veikko on kavereidensa kanssa edelleen saman talon pihalla. Pihan tunnistaa hyvin siitä, että sillä kasvoi paljon koivuja ja sen rajoitti pohjoisesta ja idästä eli siis tien puolelta orapihlaja-aita, joita näkyy myös tuossa neljännessa kuvassa, joka on otettu meistä veljeksistä. Isoäitini Elin piti isossa talossa paljon vuokralaisia, joita oli itse talon ylä- ja alakerran lisäksi myös tuossa neljännessä kuvassa näkyvän saunarakennuksen yhdessä huoneessa. Tähän liittyy myös osittain se, että miten isäni onnistui nykytermiä käyttäen ns. iskemään äitini, joka ei ilmeisesti ollutkaan ihan mikään helppo pala. Äitini oli nimittäin tullut käymään jonkun kaverinsa luona, joka asui talossa ja isäni keksi piilottaa äitini polkupyörän talon puutarhaan. Näin tapahtui ensi tutustuminen. Kuitenkin jäljellä oli vielä paljon mutkia matkassa ennenkuin heistä tuli lopullinen pari, esim. isäni äiti Elin joutui välillä toimimaan puhemiehenä ja kävi jopa kerran Kuusistossa asian tiimoilta. Isäni joutui myös 17 vuotiaana sotaan, viimeisessä kuvassa hän onkin sotilasasussa jossakin rintamalla otetussa ryhmäkuvassa.
Alla olevan kuvan kolme vasemman puoleista nuorta miestä ovat: Juha Juonolainen eli Juonolaisen Jussi, isäni Veikko Laaksonen ja Toivo Järvinen eli Järvisen Topi. He kaikki asuivat tässä samassa talossa, jonka pihalla kuva on otettu ilmeisesti joskus 40-luvulla sodan jälkeen. Jussi asui saunarakennuksen huoneessa eli ns. saunakamarissa ja Topi mummonsa kanssa talon toisessa alakerran vuokrattavassa huoneessa. Isälläni ja Topilla oli lisäksi vielä toinenkin yhdistävä tekijä. He olivat molemmat lähes koko ikänsä saman työnantajan eli Tikkurilan Silkkitehtaan, myöhemmin Tikkurila Oy:n palveluksessa. Itsekin olin kahteen otteeseen tuossa samassa tehtaassa kesätöissä eli kesinä 1969 ja 1978. Jälkimmäiseltä kerralta muistan hyvin Järvisen Topin, joka oli mielestäni iloinen ja mukava mies. Tuona kesänä tehtaan loppu jo häämötti ja melko paljon meitä silloin työllisti koneiden ja laitteiden irroittaminen ja siirtäminen pois tehdashalleista. Muutaman kerran myös satuimme samaan työporukkaan Topin kanssa ja muistaakseni välillä filosofoimme pidempäänkin kahdestaan yleisestä maailman menosta.
Ville Rastas
Pari vihitty
Elin Ingeborg Rastas edellinen sukunimi Laaksonen o.s. Lehtonen
syntynyt 14.09.1902 Nurmijärvi kuollut 17.10.1960 Tuusula
Isäni äiti Elin miehensä isoisäni Edvinin ja veljiensä Arvon ja Väinön kanssa.