Johan & Julia


Miehen henkilötiedot:

Johan Fredrik Laaksonen alunperin Fallström ammatti satulaseppä

syntynyt 13.04.1874 Tuusula kuollut 13.12.1930 Tuusula

Vanhemmat


Naisen henkilötiedot:

Julia Mathilda Laaksonen o.s. Majorin

syntynyt 12.05.1881 Tuusula kuollut 21.09.1953 Tuusula

Lapset:

Edvin Leonard syntynyt 29.09.1899 Tuusula kuollut 20.02.1979 Loppi

lisätietoja Edvin eli siis isoisäni oli ns. yksinäinen lapsi, jonka Laaksonen otti nimelleen. Edvinin isä oli todennäköisesti konemestari Johan Albert Lindell, syntynyt 26.12.1881 Mäntsälä (Kaukas). Julia on näin itse kertonut vävylleen Ailin miehelle, joka sitten oli maininnut isälleni Helsingin asemalla, että mahdatkohan tietääkään, että tuo höyryveturin pienoismalli on isoisäsi tekemä.

Takaisin lapseen

Vilho Einari syntynyt 08.08.1903 Tuusula kuollut 09.06.1936 Tuusula

Lapsi

Aarne Fredrik syntynyt 14.04.1906 Tuusula kuollut 10.07.1906 Tuusula

Aili Matilda syntynyt 05.05.1907 Tuusula kuollut 27.06.1992 Järvenpää

Julialla on sylissään tyttärensä Ailin tytär Raija.

Lapsi

Paavo Rafael syntynyt 23.06.1910 Tuusula kuollut 04.07.1975 Helsinki

Olavi Fredrik syntynyt 25.04.1913 Tuusula kuollut 04.05.1914 Tuusula

Aune Margareta syntynyt 07.08.1916 Tuusula kuollut 11.03.2000 Savonlinna

Lapsi

Helvi Marjatta syntynyt 21.01.1919 Tuusula

Lapsi

Vanhemmat


Ihmeellinen telepaattinen tapaus:

Samana yönä, jona Julia kuoli isäni näki unta, että joku huutaa Laaksonen, Laaksonen, Laaksonen .. Äitini vähän ihmetteli, kun isäni nousi keskellä yötä sängyssään istumaan ja raapi hajamielisen näköisenä hiuksiaan ja sanoi: Tullaan, tullaan. Hän oli luullut, että alakerran vuokaraemäntä rva Blomqvist oli huutanut häntä puhelimeen. Julia oli tosiaan viimeisillään kuolinvuoteellaan kaivannut isääni ja maininnut hänet moneen kertaan nimeltä.


Tuusulan Rantatien ja Kirkkotien entisistä asukkaista on myös julkaistu Sirkka Holman kirjoittama kirja: "TUUSULAN RANTATIE PEKKA HALOSEN AIKAAN Rantatien ja Kirkkotien varren asukkaita 1900-luvun alkupuolella"

Kirjassa on myös mainittu tämä perhe ja lisäksi siinä on piirretty kuva, jossa alla olevan tekstin mukaan on Tuomaalan kuuluisan männyn takana satulamaakari Laaksosen mökki. Muutama korjaus kirjan tietoihin pitää mainita. Ensinnäkin Julia oli Johanin ensimmäinen ja ainoa vaimo. Eva Stordell oli Johanin isän ensimmäinen vaimo. Johan Fredrik Laaksonen ei ollut kuuro. Lisäksi Johan ei ollut kuten tällä sivulla jo aikaisemmin on kerrottu vanhimman lapsen Edvinin biologinen isä, vaikka muuten isä Edvinille olikin. Johan esim. opetti Edvinille satulasepän ammatin, joka sitten olikin lapsista ainoa, joka jatkoi ko. ammatin harjoittamista. Kolmas jo noin 3 kuukauden ikäisenä kuollut lapsi Aarne Fredrik on kokonaan jäänyt mainitsematta. Aune lienee syntynyt 1916, ei 1915. Seuraava teksti on lainaus kirjan sivulta 102. Kuva on sivulta 99.

"Kalliolla tien toisella puolella Kuninkaalaa vastapäätä oli satulamestari Johan Fredrik Fallströmin verstas, nimi suomennettiin myöhemmin Laaksoseksi. Satulamestarin mainitaan olleen kuuro. Hänen ensimmäinen vaimonsa oli Eva Stordell, joka kuoli nähtävästi lapsivuoteeseen 1903, toinen vaimo oli Julia Majorin. Lapsia oli seitsemän, joista Edvin syntyi 1899, Vilho 1903, Aili 1907, Paavo 1910, Olavi 1913 ja Aune 1915 sekä Helvi v. 1919. Perhe kävi saunomassa Kuninkaalassa, kuten myös Mäki-Maija, joka asui samalla kalliolla. Lauantaisin saivat emännät viedä paistoksensa Kuninkaalan leivinuuniin paistumaan leipomusten jälkeen. - Kun itselliset sitten saivat lunastaa asuinmaansa, Julius Kuninkaala antoi Laaksoselle tontin paikan Hosiannummelta ja hänen verstaansa siirrettiin sinne. - Mäki-Maija oli Maria Henriksson, Laurikkalan talon tyttäriä, syntynyt v. 1840. Hän oli ollut Pietarissa, ehkäpä palvelijana herrasväellä. Palattuaan vuosisadan vaihteessa kotiseudulleen oli hän asettunut asumaan Laurikkalan kalliolla olleeseen mökkiin. Se purettiin hänen kuolemansa jälkeen 1920-luvun puolimaissa ja siirrettiin muualle."


Lisäksi myös Sirkka Holman toimittamassa TUUSULA-SEURAN AIKAKIRJASSA IX on Jaana Koskenrannan kirjoittama juttu: "Käsityöläisten, itsellisten ja palkollisten Rantatie".

Alla oleva teksti ja kuva on lainattu yllä mainitusta lähteestä.

"Satulaseppiä ja muita taitajia

Tuomalasta löytyi myös muurari ja kirvesmiehiä. Kyläseppä Valleniuksen paja oli aivan maantien varressa ja keskellä kylää kylämäen syrjällä - kaupan vieressä - oli koko pitäjän ainoan satulasepän asunto. Satulaseppä Johan Fredrik Fallströmin (myöh. Laaksonen) vaimo Julia oli kotoisin Kirkonkylästä, jossa hänen äitinsä Loviisa Majorin asui vielä tuohon aikaan hyvin vaatimattomassa mökissään. Julia toimi kylän postinkantajana ja tunsi siten kaikki kylän asukkaat mäkitupalaisista professorinrouviin. Satulaseppä puolestaan teki töitään myös alueen kartanoille, ja joskus häntä haettiinkin töihin hienoilla trilloilla, joskus taas oli edessä venematka Vanhankylän kartanoon. Satulasepän perhe muutti v. 1919 Hosiannummentien (nyk. Tuomalantien) varteen, minne rakennettiin mökki ja verstas.

Satulaseppä Fallströmistä tuli Laaksonen vuonna 1906, jolloin ruotsalaisia sukunimiä suomennettiin kansallismielen osoituksena. Tuomalassa nimien suomentamisasiaa ajoi erityisen voimakkaasti joku kylän talonisännistä, joka ainakin nimiasioissa vaikutti olevan tavattoman asiallisella kannalla. Fallström-nimen vaihtaminen Laaksoseksi lienee juuri hänen ajatuksensa - ainakin niin uskovat satulasepän lapset, joista toiset eivät koskaan oikein oppineet pitämään yksinkertaisesta "savolaisnimestään". Tarinan mukaan sama isäntä ehdotti eräälle kylän vanhallepiialle nimeksi "Neitistä" kun tämä nyt kuitenkin oli jo liian vanha naimisiin. Niinpä neiti Johanssonista tuli neiti Neitinen."


Tuomaalan kylän talot: Kuninkala, Laurikkala, Kittelä, Pekkola ja Puotila Suur-Tuusulan historia I:ssä 1500- ja 1600-luvuilla
Pääsivulle