Waldemar & Helmi


Miehen henkilötiedot:

Karl Waldemar Forsberg

syntynyt 21.02.1897 Porvoo kuollut 02.12.1953 Sipoo

Vanhemmat


Naisen henkilötiedot:

Helmi Maria Forsberg o.s. Aalto

syntynyt 24.04.1903 kuollut 15.10.1987 Sipoo

Vanhemmat


Pari vihitty marraskuu 1921 Tuusula

Lapset:

Esko Jorma syntynyt 05.06.1934 Sipoo kuollut 26.01.2021 Sipoo

Lapsi


Ennen suosittu vaatteidenostopaikka Helsingissä oli Heikinkadulla (Mannerheimintien alkuperäinen nimi) suurinpiirtein nykyisen Forumin paikkeilta Erottajalle päin. Tälle alueelle oli keskittynyt lukuisia juutalaisten ja turkkilaisten omistamia pikkuliikkeitä. Näistä kaupoista ei todellakaan kannattanut ostaa mitään tinkimättä hinnoista, sillä jos sen osasi oikealla tavalla tehdä niin hinta yleensä putosi alle puoleen alkuperäisestä. Liikkeistä oli kuitenkin melko vaikea poistua ostamatta mitään, sillä myyjillä oli tapana juosta uloko-ovelle asiakkaiden perään esittämään vielä viimeiset tarjouksensa ja tarvittaessa asiakasta otettiin vaikka hihasta kiinni. Kerran myös sisarukset Helmi ja Saima sekä Jokisen Martta ja Saiman anoppi Äijänsaaren emäntä Elviira olivat "Jutkulla" ostoksilla. Heillä ilmeisesti tuli sitten vaikeuksia poistua jostakin liikkeestä. Elviira kuitenkin keksi keinon. Hän sanoi: "Myykää minulle puku." Näin hän uskalsi sanoa varmana siitä, ettei hänelle varmasti pukua löydy, sillä hän oli todella suurikokoinen ja roteva nainen ja painoi toistasataa kiloa. Tähänhän myyjän ei auttanut muu kuin vastata, että: "Teille ei valmista löydy, mutta teettämällähän aina saa sopivan. Jos rouvalle sopii, niin palataan sisälle ottamaan mittoja." Elviirahan ei kuitenkaan ollut todella uutta pukua ostamassa, joten hän keksi sanoa: "Epäilen, mahtaakohan teiltä löytyä minun pukuuni tarpeeksi kangasta."
Karl Waldemar Forsberg oli kotoisin Porvoon lähistöltä, jossa hänen kotipaikkansa sijaitsi pienen järven rannalla. Esko oli kerran aivan pienenä isänsä mukana, kun hän kävi syntymäkodissaan. Esko muistaa hieman hämärästi ja aivan kuin unenomaisesti, kun isä lähti veljensä Alfredin kanssa kalaan ja muistaa ihmetelleensä sitä miten valtavan hauen kanssa he sieltä palasivat. Hauki oli niin pitkä, että se juuri ja juuri mahtui isoon puulaatikkoon, johon he sen heittivät. Waldemar oli 8-lapsisen perheen keskimmäisiä lapsia. Alla olevista kuvista ensimmäinen on todennäköisesti tästä perheestä. Waldemar on siinä itse edessä keskellä. Muut sisarukset olivat: Helmi, Lennart, Olga, Agnes, Alfred ja Helga sekä nuorin veli, joka kuoli 50-luvun puolivälissä poikamiehenä ja jonka nimi on unohtunut. Helmin mies oli Lennart Lagerqvist ja heillä oli 3 tytärtä ja he asuivat Kulloon kartanossa. Lennartilla oli 5 lasta ja hän on seuraavan kuvan hevosen selässä istuva mies. Olga oli Nordmanin kanssa naimisissa ja heillä oli 3 poikaa. Agnes ja Helga säilyttivät Forsbergin nimen ja heillä kummallakin oli yksi lapsi, Agnesilla poika ja Helgalla Elli-tytär. Helga onkin tuossa tämän ryhmän viimeisessä kuvassa. Alfredilla oli 3 tytärtä.

Waldemar lähti kotiseudultaan Vanhankylän kartanoon suorittamaan metsänhoitajantutkintoa. Hän kävi metsänhoitajankoulua juuri kapina-aikana ja koulutukseen kuului luonnollisesti myös työharjoittelua, jonka puitteissa hän sitten joutui kartanon Anttila nimiseen torppaan tunnetuin seurauksin. Waldemar meni metsänhoitajaksi Tuusulan kunnan palvelukseseen koulusta valmistuttuaan vuonna 1919. Marraskuussa 1921 Waldemar ja Helmi vihittiin ja Helmi muutti Waldemarin luokse Purolan kartanon lähellä olevaan mökkiin. He asuivat siinä vuoteen 1935 asti, jolloin he sitten ostivat tämän nykyisen maatilan, jonka isäntä heidän poikansa edelleen on. Helmi onkin Lindin Ainon (vas.) kanssa tuossa seuraavassa tämän ryhmän ensimmäisessä kuvassa. Kuvan taakse on kirjoitettu: "Helmi ja Aino 19/9 Helsingissä". Vuosi on ilmeisesti ollut 1920 eli voisi olettaa, että kuva on otettu saman Helsingin matkan yhteydessä kuin seuraavakin kuva, jossa Helmi on aivan oikealla. Vasemmanpuoleinen mies on Lindin Ville. Hänen vieressään seisoo Säterkullan Vikki. Oikealla aivan Helmin vieressä on Aino. Säterkullan Vikin edessä istuu Hilja, joka oli Villen ja Ainon vanhimman Hilma sisaren tytär ja joka sitten melko pian tämän jälkeen muutti Yhdysvaltoihin. Keskimmäistä naista ei ole pystytty tunnistamaan. Helmi nimittäin teki 17-vuotiaana retken Helsinkiin, josta hän myöhemmin useasti kertoi ja siitä, miten hän joutui hieman huijaamaan vanhempiaan ja varsinkin ilmeisesti äitiään, joka ei aluksi ollut suostunut häntä ko. retkelle päästämään. Helmi oli lopulta onnistunut taivuttelemaan äitinsä vedoten siihen, että lähteehän Helsinkiin Lindin Veelukin. Kuitenkin Helmi jäi melkein heti pienestä valheestaan kiinni, sillä joku naapurin mies tuli Helmin kotona käymään ja sattumalta kertoi olleensa juuri tansseissa ja että olihan siellä Lindin Veelukin. Tähän Helmin äiti oli vain todennut, että "Miten se Veelu siellä tansseissa on voinut olla, sillä eikö Veelun pitänyt olla Helsingissä?" Seuraavat kaksi kuvaa ovat Eskosta. Hän on tuo iloinen ja onnellisen oloinen potkukelkkaileva pikkupoika sekä nuori mies Humu nimisen hevosen kanssa.

Sitten ovatkin vuorossa Helmin 50-vuotis syntymäpäivät huhtikuussa 1953. Ensimmäisessä kuvassa aivan vasemmalla edessä on Saima sisar, sitten Waldemar, Helmi ja Esko. Oikealla on Forsbergin puolen sukulaisia. Toiseen kuvaan on Milla-koira päässyt äidin ja pojan seuraksi. Viimeinen kuva on otettu 20 vuotta myöhemmin eli Helmi on siinä täyttänyt 70 vuotta.


Yllä on mainittu, että Waldemar ja Helmi asuivat ensin Purolan kartanon lähellä olevassa mökissä. Tämä rakennus ympäristöineen on säilynyt ilmeisesti lähes 20- ja 30-lukujen asussa nykyaikaan. Alla oleva kuva on otettu Helluntaina 30.05.2004.


Pääsivulle